Seenaa alaabaa itoophiyaa. Kaayyoo Xaaliyaan Baha Afriikaatti .

Seenaa alaabaa itoophiyaa. Aadaaf seenaa oromoota walloo.

Seenaa alaabaa itoophiyaa Yeroo Israa'el Gaazaadhaan weerartu duraan dhibee Yaada Taayyee ilaalchisee deebiin hatattamaa Somaaliyaa irraa hin kennamne, garuu ministirri Ittisaa Abdulkaadir Mohaammad Nuur suuraa isaanii fi kan ajajaan waraana Somaaliyaa Jeneraal Ibraahim Sheek Muhiyaaddin buufata doonii Moqaadishootti doonii alaabaa Masrii of irraa qabdu irraa ennaa meeshaan buufamuu ilaalaa jiraachuu isaanii fuula Vidiyoon kun suuraa Alaabaa Motummaa Naannoolee Itophiyaa kan isinii agarsiisuudhaflag of Ethiopian regional governments1. Oromoon Waaqni gurraacha jedheeti amana. Seenaa shaampiyoonaa waggaa lama lamaan gaggeefamu kana keessatti hanga ammaatti meedaaliyaa hedduu injifachuun sadarkaa jalqabaarra kan argamtu Ameerikaadha. "Dhimmichi waa'ee alaabaan Oromiyaa maaliif fannifamaa akka hin taane kan namatti agarsiisu, hokkarri erga ka'een booda mana baruumsatiin alattis faallaa alaabaa Itoophiyaa kan ta'e alaabaa Mootichi Itoophiyaa Minilik 2faa(MInilik II) jedhamu yeroo dhukkubsate laamshayee angoo iraa buhee turetti Guutuummaa macaafa Moototaa Alanfatee nyachuun akka qurxamee duhe seenaan nidubbata. Dubbisi; Gulaali; Lakkaddaa gulaali; Seenaa laali; Meeshaalee. Yuniversitii Finfinneetti Pirofeesara seenaa kan ta'an Pirofeesar Tasammaa Ta'aa, akkaataan biyya ofii itti waaman kun duudhaa, aadaa fi seenaa ganamaa hawaasa sanaa bu'uureffata jedhan. Mootota bara sana biyyattii bulchan keessaa umuriidhaan ijoolleedha. Seenaa biyyoota addunyaa keessatti waraanawwan gurguddaan gaggeeffaman “abbaa ulaa galaanaa ta’uuf kan gaggeeffamanidha” jechuun ulaawwan galaanaa olaantummaan qabachuuf fedhiiwwan turan Faaruu Alaabaa Mootummaa Naannoo Oromiyaa:- Oromiyaa Oromiyaa haadha seenaa guddaa, Handhuura Oromootaa galma sirna Gadaa; Dachee heeraafi seeraa, haadha caffee Odaa, Badhaatuu gabbattuu magarsituu hundaa; Xurii bara dhibbaa dhiigaan sirraa dhiqnee, Wareegama qaaliin alaabaakee ol qabnee, Gammanne gammadii bokkuu deebifannee; MM Itoophiyaa Abiy Ahimed Olompikii Paariis 2024 irratti Atileetiin keenya gootichi Taammiraat Tolaa dorgommii maaraatooniitiin injifatee warqee argachuudhaan alaabaa keenya ammas olkaasee mul Yeroo booda kutaalee Itoophiyaa hedduu qabate, ta'us garuu boodarra tumsa warri Poorchugaal Itoophiyaaf taasisaniin bara 1543 injifatame. Faayaan mormaafi harkaa akkasumas uffati aadaa Odaan miidhagu. BBC News, Afaan Oromoo Qabiyyeetti darbi Afaan Oromoo afaan og-barruu, daldalaa, teeknolojii fi caasaalee garaagaraa ta'uun hanga barbaadamu akka hin dagaagneef, danqaraan seenaa fi siyaasaa akka irra ture hayyoonni hog-barruu fi Itoophiyaa, Jibuutii, Somaaliyaa, Sudaaniifi Yugaandaan miseensota IGAD hundeessan yoo ta’an, Ertiraafi Sudaan Kibbaa boodarra itti makaman. Akka Seenessa Waloo Ijaarree Itoophiyaa Sabdaneettiitti Ulfina Horra! OBN Mudde 23,2016-Itoophiyaan biyya sabdaneettii, Afdaneettiifi Amantaalee danuu qabdu Seenaa; Featured. Seenessa walfamisiisaa seenaa cunqursaa fi loogummaa jibbinsa gatuun, bakka isaa eenyumma waloo gaarii fi bu’a qabeessa ta’e kan bara kana gitu fiduudha jedha. Saambeen gajjallaa ishetti bishaan laga Qabar Gaaffilee kanneenif deebii soquuf BBCn namoota seenaa Itoophiyaa fi Oromoo barreessanii fi qoratan akkasumas barruuwwan qorannoo garaa garaa irraa qindeessera. Imala Seenaa Barnootaa, qabsoo, gumaataa fi wareegama Obbo Baaroo Tumsaa jaallan qabsoo fi namoota waa'ee isaani qoratan irraa. Seenaa Oromoon keessa darbe qoratanii yaadachuun kan har'aa cimsachuuf baayyee barbaachisaadha. Aadaaf seenaa oromoota walloo. Lammaffaan Keeniyaadha. Oromiyaa, Oromiyaa haadha seenaa guddaa Handhuura Oromootaa galma Sirna Gadaa Dachee heeraa fi seeraa haadha Caffee Odaa Badhaatuu, gabbattuu magarsituu hundaa; Xurii bara dhibbaa dhiigaan sirraa dhiqnee Wareegama qaaliin alaabaa kee ol qabnee Gammannee gammadii bokkuu deebifannee: Seenaa Qarooma Uuumata Kuush/Itoophiyaa - Meroe/Nubia fi Impaayera Kuush Gaaffilee kanneenif deebii soquuf BBCn namoota seenaa Itoophiyaa fi Oromoo barreessanii fi qoratan akkasumas barruuwwan qorannoo garaa garaa irraa qindeessera. [1] Karaa biraammoo, Finfinneen afaan, aadaafi seenaa Oromoo Walumaagalatti, Itoophiyaan seenaa yaalii fonqolcha mootummaa hedduu qabaattus kan milkaa’e dhabamuun rakkoo tokko jiraachuu namatti agarsiisa. Akkasumas Oromiyaa keessatti hasxaafi faajjiin, alaabaa fi chaappaan Odaa qabu. Seenessi humna dhangala’ina odeeffannoowwan Taateen kuni seenaa ajaa'ibsiisoo addunyaa ispoortii keessaa tokkodha. Yeroo heddu namoonni tokko tokko alaabaan inni har'aa kun akka alaabaa Minilik ta'etti dhiyeessu. Haatii Tsedaay sodaarra kan ka’e waraqaa miseensummaa Waldaa Misooma Tigiraay ta'uu mul'isu gubanii turan. Seenessi bu’aa ida’ama dhugaawwan, afoolawwan, seenaawwan, taateewwan odeeffannoowwan dhala namaatti himamaniiti. Oromticha dura as jiraataa turetu maqaan Dirree jedhama jedhan maanguddoo garasii gaafanne. Mallattoon callaqqee tokkummaa sabdaneessaa maqaa gaarii biyya keenyaa ol qabu kan biraan ijaarsa Hidha Haaromsa Guddicha Itoophiyaa Ashaaraa waloo keenyaa kan ta'e Ifa Gaanfa Afriikaa mallattoo birmadummaa keenyaati. 3Facebook: https://facebook. Aangawoonni Itoophiyaa loltoonni Itoophiyaa Somaaliyaa keessatti ''aarsaa kaffaluu'' irra deddeebiin dubbatanis, tibbana yaadi kana mormu gama Somaaliyaatii dhagahameera. Gammannee gammadii bokkuu deebifannee; Seenaa Itoophiyaa. Barreeffama kana keessattis Manni Kiristaanaa Ortoodoks Taawahidoo Itoophiyaa amantaa ishee duraa fi ishee dhugaa akka turte haala gaariin Bara mootota Itoophiyaa keessa kabajni ayyaana kanaa maal fakkata ture? Ayyana Irreechaafi bulchiinsa Minilikii hanga 1983tti. Kanaafis sababni inni guddaan beela hamaa seenaa Itoophiyaa keessatti isa hamaa tahe 'Bara Beeliyyaa' jedhamu kan bara 1887'rraa eegalee biyyattii darare akka tahe dubbatti Saandraan. Episodes. Itoophiyaatti sirna bulchiinsaa fi to’annoo bosonaa cimaa uumuun omishaafi oomishtummaa Seenaa Qarooma Uuumata Kuush/Itoophiyaa - Meroe/Nubia fi Impaayera Kuush Obbo Lammaa Magarsaa dabalatee hogganoonni ittifaman miseensa ykn hoggana paartichaa turanii? Paartiin Badhaadhinaa damee Oromiyaa miseensa koree jiddugaleessaa Paartii Badhaadhinaa biyyoolessaa Ayyaanota Irreecha Hora Finfinnees ta'ee, kan Bishooftuu irratti alaabaa abbaa Gadaatiin alatti alaabaan partii siyaasaa kamuu akka qabatamee dhufamu hin barbaannu, jedhan abbaan Gadaa Tuulamaa Itoophiyaa; Viidiyoo ; Jajjaboo; 1979: Yeroo Masjiidni Makkaa finciltootaan qabamuun seenaa Sa'uudii jijjiire addunyaa Muslimaa hanga hundee isaatti raasee adeemsa seenaa Sa’uudii jijjiire Kanaafis sababni inni guddaan beela hamaa seenaa Itoophiyaa keessatti isa hamaa tahe 'Bara Beeliyyaa' jedhamu kan bara 1887'rraa eegalee biyyattii darare akka tahe dubbatti Saandraan. Seenaan qabatamaan qorattootaan mirkanaa'e, Meero'ee fi Naappaataan magaalonni Akkaataa argaa dhageettii (himama seenaa-legend) kanaatti haati [Kuwiin Sheebaa] Itoophiyaarraa taatus, abbaan [mootii Solomoon] biyya biraa irraa waan ta'eef haadhaan of Ethiopian State Anthems (የኢትዮጵያ መንግስት መዝሙሮች (ye’ītiyop’iya menigisiti mezimurochi) / Faaruu Mootummaa Itoophiyaa / መዝሙር መንግስቲ ኢትዮጵያ (mezimuri menigisitī Haa ta'u malee biyyi Itoophiyaa seenaa hacuuccaa fi ukkaamsaa dheeraa keessa kan turte yoo ta'u keessaayyuu bara mootummaa Miniilik, Hayila Sillaasee, Dargii, fi ADWUI hidhaa, Morkattoonni akka jedhanitti bulchaan Itoophiyaa Finfinneen Oromiyaa keessatti argamuu ishee hinbarbaadne jedhaniiru. Baatiidhuma kana keessa ammoo biyyattiin motummaa haaraa qabaachuuf deemti. BBC News, Afaan Oromoo Qabiyyeetti darbi Kunimmoo afoola ummata Oromoo darbaa dabarsaa asga’een kan walfakkaatu yoo ta’u, maddi saba Oromoo akkuma Oromoon himatuufi qorattoonni seenaa mirkaneessan biyyuma Itoophiyaa jedhamtu kana keessa ta’uufi abbaa biyyummaa isaa immoo qubattoota alaa dhufaniin dhabuu isaa haalaan kan nama hubachiisudha. Waa Maalif akkas akka jedhe yeroo gaafatamu, Adam Jiloo akkas jedhee deebise "Itoophiyaa keessatti, mootin Amaara, abbaan seeraa Amaara, bulchaan Amaara, ergamaanillee Amaara. Kanaafuu, wanti wal nu fakkeessu tokkolleen hin jiru" jachuun goota gootummaa fi sabboonummaa guutuu qabu Qorataan seenaa Riichaardi Paankirasti odoo humnoonni Yuurooppi hin dhufinii fi mootummaan Itoophiyaa hin hundaa'in dura, naannon amma Itoophiyaa, Eertiraa fi Somaaliyaa jedhamu kana: Tuuta mootummootaa fi bulchiinsotaa qabata, tokkoon tokkoonsaanii ofumasaaanii kan socho'an turan, garummoo warra kaani dhiibbessaa fi warra kaanin dhiibbeffamaa Seenaa Jaalalaa - Oroliyaanaa Daani'eeliitiin Eessaa akkan siif jalqabu ana rakkisa; Addunyaa kana irratti namni jaalalaaf jedhee murtoo murteessee Seenaa Jaalalaa - Afaan Oromo Online Barnoota bu'uuraa Qubee Afaan Oromoo xixiqqaafi gurguddaa sagaleedhaan, Barreeffamaan barachuuf Marsariitii Afaan Oromoo www. Biyyatti Deebi'uu Dhuma waraana addunyaa lammaffaarratti, warri Biriitish, Kanaadaa fi Ameerikaa, aangoo guddaa akka isaaf kennan itti himuun akka loltuu isaanitti dabalamu gaafatan. Obbo Lammaa Magarsaa dabalatee hogganoonni ittifaman miseensa ykn hoggana paartichaa turanii? Paartiin Badhaadhinaa damee Oromiyaa miseensa koree jiddugaleessaa Paartii Badhaadhinaa biyyoolessaa Listen to SEENA MUSLIMOOTA ITOOPHIYAA by RAADIYOO FANKIM on Podcast Addict. Hidhattoonni kuni kan waldhabdee Sooriyaa keessatti seenaa Kibbi Itoophiyaa fakkeenya Itoophiyaa ta'uu himanii; naannichi qabeenyaa uumamaa fi aadaan kan badhaadhe waan ta'eef oomishitummaa biyyaaf ta'u mirkaneesuu keessatti gahee isaa ni bahata jedhaniiru. “Diddaatti dhalatee, diddaatti Haala Seenaan biyyaa Itoophiyaa itti barraa'aafi himamaa turerraa kan ka'e dubbiin kitaabota barnoota Seena falmisiisaa ta'uufi xiyyeeffannoo akka barbaadu qorattoonni Seenaa ni himu. Hidhi Haaromsaa Guddichi Itoophiyaa pirojektii hoggansi jijjiiramaa badii hamaa irraa baraare dafqa lammilee Itoophiyaati. Daarektarri Olaanaa Misooma Bosonaa Itoophiyaa obbo Kabbadaa Yimaam uwisnni bosona Itoophiyaa dhibbeentaa 23. Seenaa Qulqullootaa Mana Amantaa Ortodoksii Tawaahidoo Itoophiyaa|Seenaa Qulqulluu Abbaa Zara Buruuk Seenaa keessatti dhalli namaa waa'ee jireenya du'a boodaa yaad-rimee garagaraan ibsachaa tureera. Raayyaa waraan gudda mataan isaanii imaammtichaan hoogganamu Alaabaa keelloo qabsiisuun akka socho’aan godhan. Dhaadannoon isaa “Itoophiyaa Guddatti Deebisanii Ijaaru” jedhu ilaalcha siyaasa mootota impaayara Itoophiyaa kan deebi’ee dhaggeeffatuudha. Injifannoon Aduwaa kun biyyarra darbee seenaa warra gur'aachaa keessattillee ol kaafamee Alaabaa Itoophiyaa qabatanii birmadummaafi tokkummaa daangaashee kabachiisuuf qophii tahu miseensonni Raayyaa Ittisaa Biyyaa himan. Kanaafis Hiikawwan buufata halluu alaabaa. com Seenessa walfamisiisaa seenaa cunqursaa fi loogummaa jibbinsa gatuun, bakka isaa eenyumma waloo gaarii fi bu’a qabeessa ta’e kan bara kana gitu fiduudha jedha. Oromootnis dhokachuudhaan kabajuuf yaalaa akka turan qorattotni seenaa lafa kaa’u. Ofii hambaaleen Itoophiyaan UNESCO'tti galmeessite 13 Hariiroon Itoophiyaa fi Keeniyaa erga jalqabee waggoota 60 ol kan lakkoofsise yoo tahe Itoophiyaan Qontsilaa ishee jalqabaa Keeniyaatti kan bante osoo biyyattiin kolonii Biriiten taatee jirtuu Gama biraan ammoo Itoophiyaa keessatti Oromoon bifa qindaa’en falmachuu erga eegale waggaa 50 guutus rakkoo keessoo isaa furatee galma isaa gahuu dadhabuun rakkoo biraa akka ta’e kaasan. Afar (Affaar)3. Ayyaanicha kabajuun walitti hidhamsa hawaasa keenyaa cimsuun tokkummaa sabdaneesuummaa bu'uura cimaa irratti dhaabuuf dandeesisa. Finfinnee, Onkoloolessa 3, 2017 (FBC)- Guyyaan Alaabaa wayita kabajnu tokkummaan gara milkaa’inaatti imaluuf waadaa keenya guyya itti haaressinuudha jedhan Afyaa’iin Caffee Oromiyaa Aadde Sa’aadaa Abdurraahmaan. BBC News, Afaan Oromoo Qabiyyeetti darbi Dhumarrattis Barliin alaabaa Biriitishii fi Itoophiyaa fannifachuun seene gootummaa isaa addunyaatti agarsiiseera. Kanaafuu, furmaatni rakkoolee siyaasaa yeroo ammaa jiraniifi walittibu’iinsa achirraa maddaa jiranii inni guddaan aadaa siyaasaa keenyaati. Bara 2003 , Dargaggeessi Qaroon kun, barattoota Umrii xiqqeenyaatiin Qabxii hin yaadaminiifi fakkeenyummaa olaanaa qabu fide tahe argame, kanumaanis Carraa addaa kan barnootaa Koollejii qabeenya gahaa qabu kan biyya Kitaabni seenaa Koloneel Abdiisaa Aagaa fakkiiitiin agarsiisu Roobii darbe dargaggoo Minaas Halafoomin qophaa'e Roobii darbe ture kan eebbifame. Isheenis #Yeroo alaabaa Itoophiyaa buusanii kan Oromiyaa olbaasan. Nuti Oromoonni dhimma keenyarratti murteessuuf mirga hin qabnu. Finfinnee: Alaabaan Abbaa Gadaa mallattoofi eenyummaa ummata Oromooti. Ji'a lama boodas Qorattoonni hedduu Afaan Masirii durii Itoophiyaa keessatti haasa’amu hin arganne ta’us, Afaan Masirii durii keessatti Afaan Oromoo argataniiru. Akkuma beektu akka durii barreessuus dubbachuus dhiisee hojii baay'ee lafuma jala hojjechaan ture. Qabiyyeen kitaaba kanaa garuu maali? Biyyoota addunyaa biroottis maatiin moototaa hedduun sirna muudamaa haalaan adda tahe qabu. Yeroo mara waan haaraa jiru baruuf gara keenya koottaa. Isaan keessaa Waloo(Walloo), Yajjuu, Raayyaa, Jiillee, Arxummaa, Qorii Fursee fi Dhummuugaan, kan eeramuu danda’anii dha. Kitaaba Seenaa Muslimoota Itiyoophiyaa jedhu kan Ustaaz Ahmeddiin Jabal barreesse Guutuu isaa Tartiibaan sagaleen isiniif qopheessine jira waan taheef jecha sirritti Hordofaa . Warri Masrii durii lafa jala, awwaalchaa booda dachii jalatti jireenyi jira jedhanii amanu ture Dhalataan Itoophiyaa Tiraamp fa'i waliin Rippaablikaanotaaf dorgomaa jiru Mikaa'el yaadataa eenyu? Madda suuraa, Michael Yadeta Website Ibsa waa'ee suuraa, Mikaa'el Yaadataa dhalataa Itoophiyaa Sirboota Asentawaa 125 seenaa muuziqaa Gaanaa keessaa filaman, faarfannaa wangeelaa, fi kaan qabatan dhaggeeffataniiru. Ofii Kanaafis seenessi qeenxee olaantummaa Afaan tokko, Alaabaa tokkoofi Amantaa tokko leellisu waggoota 150 oliif biyya kana keessatti ijaaramaa ture milkii malee burkutaa’uun ragaa guddaadha. Walakkaa bara 1876a, gaafa Ibroo Shaxaa lola Cirrachaatti waraana Misraa kan Ra’uuf Baashaa tiin hoogganamuu n odoo loluu wareegame, ilmi isaa Haamid Ibroo dardara ture. Ministirri Muummee Itoophiyaa Abiy Ahimad baatii Onkololeessa keessa Itoophiyaaf dhimmi ulaa galaanaa argachuu ‘’dhimma jiraachuufi jiraachuu dhabuuti’’ jechuun miseensota Mana Maree Itoophiyaan biyyoota haaraa Jahan garee BRICStti makaman keessaa tokko tahuu ishee Ministirri Muummee Itoophiyaa Dr Abiy Ahimed himaniiru. Niwoonkaan kitaaba ‘Black Arsenal’ [Arsenaal Gurraacha] jedhu dhiyeenya nama biroo waliin yeroo maxxansiisetti, gahee kilabichi seenaa aadaa gurraachaa keessatti gumaache ilaaleera. Warri Masrii durii lafa jala, awwaalchaa booda dachii jalatti jireenyi jira jedhanii amanu ture ~ “Alaabaa ABO qabattee deemta” ~ “Dargaggoota jeequmsaaf kakaasaa jirta” jedhamee kan hidhaa wayyaanetti darbatamee tures. Kaayyoo gamtichaa shananuus kan of keessaa qabuudha. Badhaatuu, gabbattuu magarsituu hundaa; Xurii bara dhibbaa dhiigaan sirraa dhiqnee. Dhaloota dhufutti dabarsuufis hiika isaa beekuurra darbee wareegama itti kanfalame yaadachuun seenaa Heerri mootummaa Itoophiyaa tokko tokkoof tarkaanfataa yoo ta'u, tokko tokkoof ammoo dhimmoota akka yaaddootti ilaalamu dha. Follow . Sirna eebbichaa irratti maatiin, Seenaa Qulqullootaa Mana Amantaa Ortodoksii Tawaahidoo Itoophiyaa|Seenaa Qulqulluu Abbaa Zara Buruuk Seenaa Oromoo warri kaanis akka beeku ayyoonni itti gaafatamummaa guddaa qabu jedhan. Miseensa raayyaa yoo taate ammo alaabaan Dhalataan Itoophiyaa Tiraamp fa'i waliin Rippaablikaanotaaf dorgomaa jiru Mikaa'el yaadataa eenyu? Madda suuraa, Michael Yadeta Website Ibsa waa'ee suuraa, Mikaa'el Yaadataa dhalataa Itoophiyaa Waraana waliinii Itoophiyaa ji'oota 15 ol lakkoofsise keessatti Waldaan Warra Wangeelaa dirqama irraa eegamu hin baahanne jedhan ogeeyyiin barnoota sirna amantaa (theology). Dizaayinii alaabaa Artisti Yaaddessaa Booji’aatu qopheesse. Namoota seenaa Itoophiyaa keessatti gumaata gumaachanii fi oolmaa biyyaaf oolaniin dhiibbaa guddaa fiduun yaadataman keessaa tokko Luba Gidaadaa Soolan. Dorgommii 'Tour de France' irratti gurraacha Afrikaa yeroo jalqabaaf injifatedha. Isaanis kanaan walqabsiisuun Bitootessi 24 seenaa Itoophiyaa keessatti guyyaa injifannooti jedhu. Qabiyyeensaas tokko tokkoon ibsamaa deemuu qaba. Uffata dambii abbootii seeraa kanneen duuba lammiin Itoophiyaa tokko jirti. Waggoota shan guutuuf hongee guddaan lubbuu hedduu balleesse. Kanumarraa ka’uudhaan bara 1916tti Tokkummaan Waldoota Kiristiyaanaa hundeeffame. Bor guyyaa Ijaarsi Hidha Laga Abbayyaa ifatti hojii eegale waggaa 12ffaasaafi waggaa 5ffaa mootummaan jijjiiramaa kun gara aangootti dhufe waan ta’eef Itoophiyaafi ummata biyyattiif guyyaa seenaqabeessa yoomiyyuu hindgatamneedha jechuun ibsu. Dacee heeraa fi seeraa haadha Caffee Odaa. Kibxatni har'aa waggaa 125ffaa isaati. Hojiinsaa duudhaa, aadaafi falaasama Oromoo wajjin hariiroo cimaa waan qabuuf ce’aadha. Loltuu faradoo WaziirNuur Adoolaan hogganamu immoo alaabaa Adii qabsiisee. Alaabaa naannichaa dhimma ilaallatuun immoo qabeenya uumamaa naannichaa, aadaa fi seenaa naannicha haala agarsiisuu danda'uun wiixineen yaada alaabaa qophaa'ee mariif dhiyaachuus dubbataniiru. Kan faaruufi alaabaa gamticha hojjete ijoollee Oromooti. move to sidebar hide. Kana malees Share Waliif Godhaa . Namoonni hedduun akka isaan har’a seenaa hojjatan . Mata dureewwan Listen to SEENA MUSLIMOOTA ITOOPHIYAA, a Oromo podcast exclusively on JioSaavn. Gaaffiiwwan Heericharratti dhiyaatan keessaa tokko qabannee ogeessota SEENA MUSLIMOOTA ITOOPHIYAA. Mana Kiristaanaa Ortodoksii Itoophiyaa ajjeechaa artist Haacaaluu Hundeessaa hordofee jeequmsaafi hokkora uumameen godinaalee Oromiyaa tokko tokko keessatti umameen qondaaltoonni motummaa itti Finciltoonni mootummaa Sooriyaa Pirezidantii Bashaar al-Asaadiin durfamurratti fincila eegalan Haayaat Taahrir al-Shaam (HTS) jedhamu. Faayaan mormaafi harkaa akkasumas uffati aadaa Odaan Hanga ammaatti kitaaboota Afaan, aadaa, seenaa fi siyaasaa Oromoo barsiisaan kudha sadii Afaan Ingilizii fi Afaan Oromoon barreessanii maxxansisaniiru. Fulbaana 17 guyyaa Itoophiyaa keessatti ayyaanni Masqalaa itti kabajamutti guyyaan Turizimii adunyaa qophiilee adda addaan kabajameeti oola. 321 (2008) | Tuuta'insa ummataa = 501/km² }} Dirree Dhawaan (Dirree Dawaa jedhamuunis ni beekamti) magaala Itoophiyaa gara bahaatti Jaalattoonni isaa ''Mootii Afrikaa'' jedhanii isa waamu. Afrikaatti adda duree kan ta’e Manni Maxxansaa ammayyaan tokko dhiyeenyatti Qabiyyee seenaa jijjiirama Itoophiyaa kan qajeelche. belay haile debale barreessaa seena. Yeroo jijjiirraa taphattootaa taphattoota 11 mallatteessuun ala taphattoota Kitaaba Seenaa Muslimoota Itiyoophiyaa jedhu kan Ustaaz Ahmeddiin Jabal barreesse Guutuu isaa Tartiibaan sagaleen isiniif qopheessine jira waan taheef jecha sirritti Hordofaa . Qubattoonni (habashoonni) kun erga alaa dhufuun Dinqisiifannaa guddaa lammiilee Itoophiyaa biraa argateen maqaan 'Elvis' jedhu kan kennameef Alamaayyoo Isheetee bara seenaa muuziqaa Itoophiyaa 1960oota keessa maqaansaa akkaan beekamuu eegale. Ministirri Muummee Abiy galma wayita Dhaabbati Tokkummaa Afrikaa (OAU) hundaa'e ijaaramee fi amma haareffame eebbisiisaniiru. Akkamiin? Iccitiin milkaa'ina atileetota dubartootaa Itoophiyaa maali? BBC News Qabxii kanaan seenaa dorgommichaa keessatti Itoophiyaan addunyaarraa jahaaffaa, Afrikaa irraa ammoo Keeniyaatti aanuun Kanaafis sababni inni guddaan beela hamaa seenaa Itoophiyaa keessatti isa hamaa tahe ‘Bara Beeliyyaa’ jedhamu kan bara 1887’rraa eegalee biyyattii darare akka tahe dubbatti Saandraan. Tools. Hoggantoonni fi miseensonni WWMT warri hidhamuu jalaa ba'an karaa lafa jalaa gaazexaa dhoksaan maxxanfamu kan akka Kana Beektaa fi "The Oromo Voice Against Tyranny" jedhamutti fayyadamuun ummata Alaabaa fi seenaa Tigiraay balleessuuf yaalan jette. Tigray (Tigiraayi)2. Imbaasiin Itoophiyaa dhaabbata daldalaa idil addunyaa Isiraa'el waliin ta'uun haalaa walitti dhufeenya Daldalaa fi Inveestimentii Itoophiyaa fi Isiraa'eel caalaatti cimsuun danda'amurratti 124 views, 22 likes, 0 loves, 0 comments, 7 shares, Facebook Watch Videos from Raadiyoo Itoophiyaa Afaan Oromoo /Ethiopian Radio Afaan Oromoo/: Seenaa Raadiyoo. July 23, 2021 • 12 mins. Yaadannoon wareegamtoota Aanolees kanuma dhugoomsa. Biiniyaam Girmaay dorgommii saaykiliingii yoo injifatu Ministirri Muummee Itoophiyaa Abiy Ahimad baatii Onkololeessa keessa Itoophiyaaf dhimmi ulaa galaanaa argachuu ‘’dhimma jiraachuufi jiraachuu dhabuuti’’ jechuun miseensota Mana Maree Addabaabaayiin Masqalaa kan bakka Hora Finfinneetti ijaarame seenaa Itoophiyaa keessatti taateewwan gurguddoo yaadataman kessumsiiseera. Hiikni buufata halluu #Gurraacha: Olaantummaa Waaqati. (arab Finfinnee, Hagayya 3/2013 (TOI) - Walitti dhufeenyi Itoophiyaa fi Israa'el jabaafi seenaa qabeessa ta'e walitti dhufeenya daldalaa fi Investimantii biyyoota lamaaniif carraa guddaadha jedhame. Sadarkaan bulchiinsa misooma bosonaa kun sirni bulchiinsa bosonaa cimaa diriirsuun cirama bosonaa hi'isuuf kan dandeesisudha jedhaniiru. Akka Dhaabbannii Maallaqa Addunyaa jedhutti, Itoophiyaan biyyoota addunyaarra baayyee saffisaan guddachaa jiran keessa ishii tokko yoo taatu bara 2004 hanga 2009tti guddina diinagdee Kabaja Ayyaana Sabaa fi Sab-Lammoota Itiyoophiyaa 17ffaaFM: Walta FM 105. Xaaliyaannonni Raayyaan Ittisa Biyyaa Itoophiyaa xumura baatii Waxabajjii waggaa darbeetti bakkeewwn Tigraay garagaraa keessaa bahuun isaa ''kan hin eegneefi tasa waan ta'edha,'' jedhan Pirezidantiin Ertiraa Waltajjii Olompiikii irratti alaabaa Filisxeem mirmirsuun seenaa kan dalage Maajid Waxabajji darbe waggaa 61 addunyaa kanarraa du'aan boqoteera. Gurraachi uummata, diimaan hariiroo dachee waliin qaban, akkasumas keelloon gidduutti argamtu Manni Maree Bakka Bu'oota Ummataa Bitootessa 16, 2013 marii taa'en seera daldalaa waggoota 62 darbaniif biyyattii tajaajilaa ture haquun haaraan akka bakka bu'u sagalee guutuun murtesseera. Faaruu Oromiyaa. Seenaa Itoophiyaa sirrii. Ilmaan Oromoo hedduun alaabaa kanaaf jecha Seenessa Waloo Ijaarree Itoophiyaa Sabdaneettiitti Ulfina Horra- Biiroo Kominikeeshinii Oromiyaa ***** Itoophiyaan biyya sabdaneettii, Afdaneettiifi Amantaalee danuu Seenessa Waloo Ijaarree Itoophiyaa Keeniyaa, Kaawuntii Taanaa Rivar keessatti kan argamtu magaalaa Bangaal keessatti, festivaalli aadaa Oromoota Ormaa walitti fide 'Irreechi' haala ho’aa taheen kabajame. Qabiyyee seenaa jijjiirama Itoophiyaa kan qajeelche. Seenaa; Dhaamsa Bariisaa Seenessa waloo ijaarsa biyya walootiif — November 18, 2023 7 comments. Obbo Shimallis Mootummaan Naannoo Oromiyaa kitaaba har’a eebbifame kana kooppii kuma 25 birrii miliyoona kudhaniin bituun, manneen barnootaa Oromiyaatiif akka kennu himaniiru. Kutaa 1 Biyyi keenyi Itoophiyaa baroota sadan hundaa keessatti jechuunis bara seera laphee, bara seera oriiti fi bara seera wangeelaaa keessatti Waaqa waaqqeefachaa kan turte dha. Madda suuraa Sirboota Asentawaa 125 seenaa muuziqaa Gaanaa keessaa filaman, faarfannaa wangeelaa, fi kaan qabatan dhaggeeffataniiru. Boodarras hiriyootasaa du'arraa hafan 30 wajjin booji'amee jalqaba Jimmatti hidhame. Kun sirrii miti. Wareegama qaaliin Alaabaa kee ol qabnee. com Seenaa; Featured. Bu’aa humnaa dhalli namaa dhugaa (reality) waa fakkeessuuf ittifayyadamuuti. Ayyaanni Irreechi guyyaa galata galfannaa Ummata Oromoo ta'usaatiin alattis wal tajjii tokkummaa ummatichaa ta'un baroota dheeraaf kan Oromoon kabajamuudha. Hiriyootasaa wajjin ji'a tokko booda Jimmarraa gara Finfinneetti dabarfamanii ji'a lama hidhman. Seenaa Itoophiyaa. Add languages. Kan ummanni Oromoo bareedina isaatiif jedhee filate otoo hin ta’iin, kan jiruu fi jireenya ummata Oromoo keessatti ilaalcha waloon qaban waloon finiinsu ta’uu isaa nuu Akkuma seenaa bareedaafi dhalootni ittiin boonu qabu qabnu, akka biyyaatti seenaa walittibu’iinsaa hamaa biyyattii gatii guddaa baasisaa ture akka qabnu hubachuun barbaachisaadha. Hawaasa. Faayaan mormaafi harkaa akkasumas uffati aadaa Odaan Atileetonni keenya dubartootaa gama atileetiksiitiin Faaxumaa Roobaafi Daraartuu Tulluu, Tikkii Galaanaafi Xurunash Dibaabaa, Masarat Daffaariifi Almaaz Ayyaanaa, Ganzabee Dibaabaafi Lattasanbat Giday’faan alaabaa Itoophiyaa dirree addunyaarratti ol kaasuun walharkaa fuudhuun seenaa biyyattii boonsu hojjetaniiru, hojjetaa jirus. Baankiin Daldala Itoophiyaa kanaan duras namoota seenaa keessatti beekamaniin damee isaa moggaasuudhaan muuxannoo kan qabu yoo ta’u, dhiyeenya kana maqaa aartist Haacaaluu Hundeessaatiin Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Faaruu Alaabaa Oromiyaa (Oromia) Oromiyaa, oromiyaa haadha seenaa guddaa. Warreen kanas alaabaa Diimaa, qabsiisuun duulchise. Kanas ilaali: Seenaa Itoophiyaa. Dinagdee. Abdiisaan garuu gara biyyaa isaatti deebi'uu akka barbaadu itti Waggoota sadan darbanii asi Itoophiyaa keessatti jijjiramoota hawaas-dinagdee fi siyaasaa gurguddoon ta'aa jiru. 1 season. Indooktirineeshinii Raayyaa Ittisaa irraa Birgadeer Jeneeraal Asfaaw Maammacaa, ibsitu birmadummaa biyyaa kan tahe guyyaa kabaja alaabaa kabajuun hunda keenyaa kan boonsudha jedhaniru. Akkasumas bifa amma jiru Qorataan seenaa Riichaardi Paankirasti odoo humnoonni Yuurooppi hin dhufinii fi mootummaan Itoophiyaa hin hundaa'in dura, naannon amma Itoophiyaa, Eertiraa fi Somaaliyaa jedhamu Guyyaa alaabaa kanas wayita kabajnu wantoota ibsituu Itiyoophiyaa ta’an kanneen hubachuun barbaachisaa ta’uu ibseera. Abiy Ahimad 'Nageenyi Badhaadhaa' jedhan uffata guutuu Abbaa Gadaan waltajjii Yaa'aballootti qophaa'erratti marii hawaasa Booranaa waliin taasisuuf yeroo Dirreen hiikaan isaa lafa diriiraa ta'us Dirreen Sheek Huseen garuu hiika sanarraan adda ta'e qaba. BBC Afaan Oromoo irratti Oduu, Odeessaa fi taateewwan haaraa Itoophiyaa, Afriikaa fi guutuu addunyaa irratti ta’an argattu. Fuulbarruu; Marii; Oromoo. Hariiroon Itoophiyaa fi Keeniyaa erga jalqabee waggoota 60 ol kan lakkoofsise yoo tahe Itoophiyaan Qontsilaa ishee jalqabaa Keeniyaatti kan bante osoo biyyattiin kolonii Biriiten taatee jirtuu #Alaabaa_Iyyaasuu Alaabaan Itoophiyaa inni har'aa Magariisa, Booraa fi Diimaadha. Huurriin bokkaa qabu guraacha, qaroon ijaa, illi (agartuun) gurraacha. Isa kamitu daawwatama? Kanneenif nama nu daawwachiisu Abbaa Caalaan dhiyeenya kana kitaaba seenaa jireenya isaaniifi Qabsoo Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) seenessu mata-duree, “Jireenya fi Qabsoo ABO” jedhuun gabaarra oolchaniiru. Waggoota lamaan darban oliif biyya lakkoofsa ummataan Afrikaarraa lammaffaa taate bulchaa kan jiru Paartiin Badhaadhinaa erga hundeeffamee yeroo jalqabaaf Jimaataa eegalee kora ni taa’a. Habashaan alaabaa yoom irraa kaasee dhaabbachuu (j)calqabe? Toophiyaan yoom ijaaramte? Gabaabumatti:- Habashoonni alaabaa isaaniitiin “Baandiraa” jedhanii ''Alaabaan bulchiinsa mootummaa naannoo Amaaraa amma tajaajila kennaa jiru seenaa, ilaalcha siyaasaa, hawaasummaafi diinagdee akkasumas duudhaa uummatichaa kan bakka ba'u miti. Yeroo dheeraa booda ammoo warri Biriiteen koloniif dhufan. Ilmaan Oromoo hedduun alaabaa kanaaf jecha 1 Jiddugaleessa leenJii OgeessOta QaamOlee HaQaa Federaalaa Moojuulii Leenjii Leenjifamtoota SLHD tiif Qophaa’e Heera Mootummaa Federaalaawa Dimokraataawa Ripaablika Itoophiyaa Seenaa Obbo Baaroo Tumsaa akka ani barreessu kan na dirqisiisee waan lamatu jira. Alaabaa Itoophiyaa fuulduratti qajeelchanii birmadummaafi tokkuummaa daangaashee kabachiisuuf qophii tahus himaniru. Seenaa Jaalalaa - Oroliyaanaa Daani'eeliitiin Eessaa akkan siif jalqabu ana rakkisa; Addunyaa kana irratti namni jaalalaaf jedhee murtoo murteessee Seenaa Jaalalaa - Afaan Oromo Online Barnoota bu'uuraa Qubee Afaan Oromoo xixiqqaafi gurguddaa sagaleedhaan, Barreeffamaan barachuuf Marsariitii Afaan Oromoo www. Lola Calanqoo booda, baruma 1887 keessa, gaafa Minilik summii buna keessatti naqeen Haamid Ibroo galaafatu, ilmi isaa Ibraahim Haamid joolle. Humni kun Itoophiyaa keessatti sabdaneessummaan kan ifu, walqixxummaa lammilee kan mirkaneessuufi tokkummaa biyyaalessaa kan ijaaru imala akka salphaatti Walumaagalatti seenaan dhufaatii waldaa Itoophiyaa kana fakkaata. 4. Pirezedaantii Itti Seenaa keessatti dhalli namaa waa'ee jireenya du'a boodaa yaad-rimee garagaraan ibsachaa tureera. Bara hamaa kanaanis roobni bara 1887tti caame, bara 1992tti irra deebiin roobe. Gosoonni Oromoo hedduun jaarraa hedduuf lafa abbaa isaanii kan ta’e kaaba Itoophiyaa har’aa( kaaba Oromiyaa) jiraachaa jiran hedduu dha. Kana malees Share Waliif Godhaa . Dhalattee kan guddatees magaalaa guddoo Godina Alaabaa Abbaan Gadaa duraanii Gujii Yuuba Aagaa Xenxenoo ganna 78'tti guyyaa har'aa boqochuu maatiin BBC’tti himan. Pireezidantiin Federeeshinii Atileetiksii Itoophiyaa Komaandar Daraartuu Tulluu, Atileetota dorgommii mana keessaa Beelgireeditti gaggeeffamerratti hiraamataniif sirna badhaasaa Roobii kaleessa Guyyaan alaabaa 16ffaan mataduree “Olka’iinsi alaabaa keenyaa, wabii tokkummaa sabdaneessaafi birmadummaa keenyaati” jedhuun sadarkaa biyyaatti akkasumas embaasiiwwan Itoophiyaa biyyoota gara garagaraatti argamanitti Wixata darbe kabajameera. Bara baruumsi akka laayyootti hin argamnee Adeemsa seenaa hundeeffama mootummaa Itoophiyaa jalqaba hanga har’aatti yeroo ilaallu, biyyiittiin kun filannoo bilisaa fi dimokiraatawaa ta’e gaggeessitee hin beektu. Bara hamaa {{Magaalaa| | Maqaa = Dirree Dhawaa Dir Dhabe ድሬዳዋ | Alaabaa = | Asxaa uffata waraanaa = | Kaartaa = | Biyya = Itoophiyaa | Naannoo = Oromiyaa | Godina = | Aanaa = | Ol ka'iinsa = | Ganda =[[ | Ballina = 1. Kanas ilaali: Dinagdee Itoopiya. Geessituuwwan dabali. 4 Seenaa Waraana Saambee Iluu Abbaa Booraa (Injifannoo Faashistii Xaaliyaanii irratti Raawwate) Saambeen G/I/A/Booraa Magaalaa Goree irraa gara kallatti bahaattii tilmaamaa km 12 irratti argamti . Kanaaf walajjeechaarraa gara Guyyaan alaabaa Itoophiyaa 15ffaan yaada “Alaabaan keenya ibsituu sabdaneessummaa, utubaa birmadummaa keenyaa” jedhuun guutuu biyyaatti kabajameera. Fuula miidiyaa hawwaasaa 'X' irratti barreeffama Dilbata kaleessaa maxxanseen waldhabdee biyyoota Gaanfa Afirkaa lamaan Itiyoophiyaa fi Somaaliyaa gidduu turetti xumura Guraandhala 23 1888 ALI, waraanni Itoophiyaafi Xaaliyaanota gidduutti geggeeffame, seenaa Itoophiyaa keessatti taateewwan gurguddoo jedhaman keessaa tokkodha. Saambeen iddoo Baatiloonni xaaliyaanii 12 ummata saambee fi naannoo ishee jiraniin injifatamaniidha. Tarii, siyaasa walxaxaa Itoophiyaa keessa adeemaa jiru sirnaan hubatu jedhee anis hin eegne. A. Itoophiyummaa akka guutuu addunyaatti Seenaa irraa barachuu Barbaachisummaa injifannoo Adwaa guddicha. Dorgommiin maaraatoonii Olompikii Tookiyootti taasifamu seenaa guddaa kana dura atileetii Itoophiyaa Abbabaa Biqilaan galmaa’e atileetiin Keeniyaa akka qooddatu karra banuu mala. Akka Naannoo Oromiyaattis guyyaa boruu kabajni alaabaa sadarkaa naannoo, bulchiinsa magaalotaafi Godinaaleetti sagantaa garaagaraan ni kabajama. Kun hundi aadaa biyyashee adunyaatti beeksisuuf kan karoorfatte ture. Mallattoon callaqqee tokkummaa sabdaneessaa maqaa gaarii biyya keenyaa ol qabu kan biraan ijaarsa Hidha Haaromsa Guddicha Itoophiyaa Ashaaraa waloo keenyaa Seenaa haaloo bahuun seenaa yeroo dheeraa ummata Oromoo beeksisuu fi barsiisuun seenaa ummata Oromoo xiqqeessuu fi salphisuu mitii? Gara jabeeyyiin garuu jaarraa 16ffaa irraa eegalee ijaarsa fi misooma mootummaa Itoophiyaa keessatti iddoo fi gahee hooggantoota fi elitoonni Oromoo qaban hordoftoota isaanii hin beeksisan ykn hin barsiisan Seensa Heera kanarratti ''nuti Sabaafi Sablamoonni' kan jedhu, keewwata 8 irratti, ''Sabaafi sablamileen fi ummanni abbaa aangoo birmadummaati'' kan jedhu, alaabaa biyyaaleessaa, afaan manneen Yeroo waraanni Xaaliyaanii Itoophiyaa qabatu Abdiisanis waraana kanarrati loltuu ta'ee hirmaatee ture. Qorannoon 'BBC Africa Eye' ajjeechaa jumlaa Tigraayitti raawwatame duuba loltoonni Itoophiyaa jiraachu ragaaleen deeggaree mul'ise . Kaayyoo Xaaliyaan Baha Afriikaatti Oromoon marti hiikawwan halluufi asxaa alaabaa isaa beekuun jaalala olaanaadhaan kunuunsee yoonaan ga’eera. Ofii maalitu keessa jira. Actions Dubbisi; Gulaali; Lakkaddaa gulaali; Seenaa laali; General Mannin akka asiin walitti qabatte; Jijjiiramoota walidhihaatan; Faayila fe'i; Fuula Adaa Ta'e ; Yero Hunda Asiin Kaan Walitti Seenaa Itoophiyaa keessatti yeroo jalqabaatiif world Teekuwaandoo dhaan Olompiikii irratti kan hirmaate Salamoon Tufaa, 'biyyi kiyya haadha buddeenaa natti taate' jechuun komate. Filoosoofota sadan garaagarummaa uumuu danda’an: Filoosoofii Itoophiyummaa Duudhaa Itoophiyaa bara 1829 Duudhaa Itoophiyaa bara 1896 Barnoota baratamuu qabu Yaada gudunfaa Ministirri Muummee Itoophiyaa Dr. Kanas ilaali: Hawaasa Itoopiyaa. Ijoollee kana Dhumarrattis Barliin alaabaa Biriitishii fi Itoophiyaa fannifachuun seene gootummaa isaa addunyaatti agarsiiseera. 1ffaan Namoonni yeroodhaaf seenaa sana dhoksuu barbaadantu jiru, 2ffaa waan dhokfamee jiruuf seenaa Afaan Oromoo afaan og-barruu, daldalaa, teeknolojii fi caasaalee garaagaraa ta'uun hanga barbaadamu akka hin dagaagneef, danqaraan seenaa fi siyaasaa akka irra ture hayyoonni hog-barruu fi Abbootiin seeraa Keenyaa keessattuu filannoo biyyaalessaatiin booda qalbii namoota hedduu hawwataniiru. BBC News, Afaan Oromoo Qabiyyeetti darbi Dr. Yaadannoon wareegamtoota Aanolees kanuma Yuunivarsiitii Finfinneetti barsiisaan seenaa Saamu’eel Nagaash; ayyaanni injifannoo waggaa waggaadhaan Ebla 27 kabajamu; birmadummaan Itoophiyaa waggoota muraasaaf Xaaliyaanotaan sarbamee waan tureef; qabsoo sana deebisuuf taasifamee fi dhuma irratti injifannoo argame yaadachuuf akka ta’e Addis Maaledaatti himaniiru. Biyyatti Deebi'uu Dhuma waraana addunyaa lammaffaarratti, warri Biriitish, Kanaadaa fi Ameerikaa, aangoo “Seenaa, afaanii, aadaafi artii Oromoo ragaan deggaree qorachuutti fuuleffatee kan hundeeffame Institiyuutichi Akkaadaamii Afaan Oromoo hundeessuuf gaaffiilee hayyoonni Guyyaan alaabaa Itoophiyaa 15ffaan yaada “Alaabaan keenya ibsituu sabdaneessummaa, utubaa birmadummaa keenyaa” jedhuun guutuu biyyaatti kabajameera. Seerri Miindaa taphattoota kubbaa-miilaa Itoophiyaa leenjisaa hanga ejentiitti seeraan ala 'saamamu' 27 Onkololeessa 2022 . Islaamummaadhaf Deebii, Afaan Godambaa Yaadannoo Injifannoo Adawaa Guraandhala 11, 2024 Finfineetti eebbifamerratti ergaan maqaa Mootii Miniliik II’n dhiyaate ijoo dubbii ta’eera. Bara 1936, gaafa Ibraahim Haamid, nafxanyoota hawaasa Bineensota bosonaa Itoophiyaa: Seenaa bineensota to'annaa namootaa jala turanii Madda suuraa, Born Free Ethiopia Ibsa waa'ee suuraa, Leenca Dolloo jedhamu, wayita to'annoo namaa jala turetti Lammileen Morookoo gareen biyyasaanii tapha Waancaa Addunyaa walakkaa xumuraa Faraansaay waliin taphatan ni injifata jedhanii abdiin eegaa jiru. 6 gahuu ibsaniiru. Kitaaba Haalluun alaabaa kanaa, falaasama, aadaa, amantii, seenaa, qabeenyaa fi ilaacha uummanni Oromoo uummaa fi uumama wajjiin qabaacha turee fi har’a illee irra jiru nuu mirkaneessa. “Diddaatti dhalatee, diddaatti Bu’uura waliin jireenyaafi tokkummaa biyyaattiiti kan jedhame Heera Mootummaatii kaasee kanneen akka alaabaa biyyaatti, gurmaa’insa naannoleefi seenaa darbee irratti waliigaltee walfakkaataan Seenaa Itiyoophiyaa keessatti Musliimonni gaheen isaan taphatan maal fakkkaata? Ilaalchi fi sochiin isaan qaban maal fakkaata ture? Sochii fi Ilaalchi Musliimotaa kan yeroo ammaa dhugaalee seenaa fi kan amma mul’achaa jiru waliin wal bira qabamanii akkamitti xiinxalamu? Yaadota jedhan mata-duree kana jalatti ilaaluf ni yaalla. Itoophiyaatti sirna bulchiinsaa fi to’annoo bosonaa cimaa uumuun omishaafi oomishtummaa Mirga foxxoquu 'keewwata 39' heera motummaa Itoophiyaa keessatti tumame, dhimmoota siyaasaa Itoophiyaa keessatti namoota hedduu wal falmisiisan keessaa isa ijoo dha. 213,2 km² | Baayyina ummataa = 607. Waggaa 10 booda bara 1996 dhaabbatichi kayyoofi galma Bara 1973, haallii siyaasaa Itoophiyaa jijjiiramaa jira ture, humni waraanaa Itoophiyaa mootummaa fi'uudaalii Hayila Sillaasee kuffisee aangoo qabateera. By Saavn. Handhuura oromootaa galma sirna Gadaa. Play Newest. Saadiq Turaatiin Saadiq Turaatiin Seenaa Itoophiyaafi Somaaliyaa gidduu waliigalteen ''seenaa qabeessa'' taasifamuu Pirezidantiin Turkii Reseeph Xayyiib Erdogaan himan. 15 episodes. Finfinnee, Onkololeessa 01/2014(TOI) - Alaabaa Itoophiyaa Seenaa Oromoo Kaaba Itoophiyaa Sadaasa 13/2015(TOI) - Seenaa gootota Itoophiyaa dhaloota barsiisuun dhaloota biyya jaalatu oomishuun jabaatee itti fufa jedhan Kantiibaan magaalaa Finfinnee aadde Adaanech Abeebee Magaalaa Finfinnee kutaa magaalaa Lidaatti Manni Barumsaafi Siidaan yaadannoo Letenaal Koloneel Abdiisaa Aagaa bifa haaraan ijaarame eebbifameera. Taphattuun garee kubbaa miilaa Itoophiyaa jabduu, Loozaa Abarraa haadhaafi abbaa ishee ijoollee torba godhatan keessa shanaffaa dha. MM Abiy Dhaabbata Biyyoota Gamtoomaniitti galma Komishinii Diinagdee Lagi Naayil gaarreen Itoophiyaa fi Yugaandaa irraa ka'uun Sudaanitti erga walga'ee booda Nuubiyaa keessa darbee Masrii seenuun gama Aleksaandariyaan galaana Meediteraaniyaaniitti seena. Waraana Itoophiyaa fi Somaaliyaa irratti gama Itoophiyaatiin sababa injifannoo ti jedhamuun seenaansaanii kan ka'u Ajajaa Shantamaa Baashaa Alii Barkii Tuuchoo ALI Caamsaa 28, 2015 boqotanii Haala Seenaan biyyaa Itoophiyaa itti barraa'aafi himamaa turerraa kan ka'e dubbiin kitaabota barnoota Seena falmisiisaa ta'uufi xiyyeeffannoo akka barbaadu qorattoonni Seenaa ni himu. Stream and listen online, only on Ibsa waa'ee suuraa, Keekii alaabaa Itoophiyaa fi Somaaliyaan faayame 22 Amajjii 2019 Daandiin xayyaaraa Itiyoophiyaa balaliinsa Moqaadishootti taasisu addan kutuun gabaafame. Alaabaan kun halluu gurraacha, diimaafi adii kan qabu yoo ta’u, erga hayyootni Oromoo yaada irratti kennaniin booda filatame. com/wmccwaltamediaandcommunicationcorporateTwitter: http Dargaggoon alaabaa ABO gara caalu ‘’mallattoo diddaa’’ jedhamee ibsamu qabataniiru. Filoosoofota sadan garaagarummaa uumuu danda’an: Filoosoofii Itoophiyummaa Duudhaa Itoophiyaa bara 1829 Duudhaa Itoophiyaa bara 1896 Barnoota baratamuu qabu Yaada gudunfaa Guyyaa Alaabaa Marsaa 17ffaa wayiita kabajnu Mallattoo Waloomaafi Birmadummaa biyya keenyaa kan ta’e alaabaa keenyaaf kabaja malu kennaa , gootota ilmaan Itoophiyaa bilisummaafi birmadummaa biyyaatiif lubbuu isaanii qaalii aarsaa taasisuun Alaabaan biyyaa kabajaan olqabamee akka mirmirfamu taasisan yaadachaa, maatii isaanii bira Damee barnoota barateen walqabatee qonna Itoophiyaa irratti jijjiirama fidu fedha. SEENA MUSLIMOOTA ITOPHIYA KUTAA 1FFAA. Dhalootni har’aas, biyya Abbootiin wareegamaan asiin Dhalataan Itoophiyaa biyya Ameerikaa bulchiinsa Koloraadootti filannoo miseensa mana maree magaalaa Awurooraa ta'un injifatan. Jawaar: Haalli siyaasaa Itoophiyaa ni fooyya'a jedheen yaadaa ture. Kana malee hoomaa waraanaa (7000) kuma torba ta’an garee adda addaatti qooduun qopheesse. Sirna awwaalchaa isaanii irratti sanduuqni reeffa isaanii alaabaa Itoophiyaa magariisa, keelloo fi diimaa jidduudhaa urjii cuquliisa qabuun maramee mul'achuun miidiyaa hawaasummaa irratti mufii Alaabaan uummata ganamaa Awustiraaliyaa (Aboriginals) halluun isaa Gurraacha, Diimaa fi Keelloodha. Sirna kabaja Guyyaa Alaabaa mooraa Mana Marii Bakka Bu’oota Ummataatti Seenaa hirmaannaa dorgommii Olompikii- Itoophiyaa Yeroo jalqabaaf Olompikii Melbarn, Awustiraaliyaa irratti bara 1956 kan hirmaatte Itoophiyaan, dorgommicharratti meedaaliyaa hin arganne turte. Bara bulchiinsa Minilik keessa kabanji ayyana Irreechaa akka malee dadhabaa dhufe. com/wmccwaltamediaandcommunicationcorporateTwitter: http Masaraa mootumoota Itoophiyaa kiiloo afur argamu keessa yeroo garaa garaatti bulchitoonni mana isaanii godhataniiru. Aadde Sa’aadaan guyyaa Itoophiyaa keessatti keessattuu hordoftoonni amantaa Islaamaa heddu duudhaa yookiin seera Shari’aatiin walqabatee tajaajila baankiirraa fagaatanii turuu isaaniitu himama. “Fakkeenyaafis jechi Tuuta jedhu Afaan Akka yaadasaaniitti; seenaafi seenessi Itoophiyaa yemmuu ilaalamu rakkoo guddaan saboota kallattii kibbaa, bahaafi lixaa dhuunfachuu dhabuu qofa osoo hintaane, kallattuma kaabaattuu ummata bal’aa osoo hintaane, gosoota sanyii moototaa qofa faarsuufi isaan qofti akka waan biyya ijaaraniifi biyyattiifis quuqamaniitti seenessaa kan tureedha. Bara bulchiinsa Aduwaan injifannoo guddaa Bitootessa 1, bara 1896 galmaa'edha. Atileet Abbabaa Biqilaa balaa konkolaataan miidhama irra gaheen ture bara 1973'tti lubbuun isaa kan dabre. Jalqaba yeroo hundeeffamtuu kaastee hanga baraa 1974tti Gareen yeroo tokko seenaa biyya Itoophiyaa keessatti ga'ee guddoo qabaataa ture yeroo ammaa bataskaanaa tokkoofi afoosha hgawaasaa tokko qofaan yaadatamaa jira. Paartiin Biyyoolessa Oromoo (PBO) Alaabaa ABO waliin walfakkaatu Boordii Filannoo Biyyaalessaatti dhiheesse jechuun akka alaabaa isaa jijjiiru murtaa'eera. Hiryootasaa wajjini diina Wallagga qabate buqqisuuf gara Wallaggaa deeme. afaan-oromoo. Mootiin Lij Iyyaasuu ALA bara 1913 hanga 1916’tti biyya Itoophiyaa bulchaa akka ture seenaan ni mul’isa. ‘‘Barumsi baradhe damee barnoota qonnaan jijjiirama guddaa akkan fidu kan dandeessisudha. Kunis waan namatti agarsiisu Seensa Seenaa Mana Kiristaanaa . Hiika halluu Alaabaa Abbaa Gadaa — October 9, 2019 1,306 comments. Wal gahii gareen kun Afrikaa Kibbaatti gaggeessaa jiru Hanga ammaatti kitaaboota Afaan, aadaa, seenaa fi siyaasaa Oromoo barsiisaan kudha sadii Afaan Ingilizii fi Afaan Oromoon barreessanii maxxansisaniiru. Atileetonni keenya dubartootaa gama atileetiksiitiin Faaxumaa Roobaafi Daraartuu Tulluu, Tikkii Galaanaafi Xurunash Dibaabaa, Masarat Daffaariifi Almaaz Ayyaanaa, Ganzabee Dibaabaafi Lattasanbat Giday’faan alaabaa Itoophiyaa dirree addunyaarratti ol kaasuun walharkaa fuudhuun seenaa biyyattii boonsu hojjetaniiru, hojjetaa jirus. Gibxii gad gara kibbaatti jechuun Itoophiyaa ammaa dabalatee Suudaan kaabaa jechuu dha. Sababni Eebla 15 guyyaa yaadannoo gootota Oromoo ta'ee filatameef qondaaltota ABO wajjiin kan walqabate ta'uus, gootootni guyyaa kanatti yaadataman Oromoota mirgaa fi bilisummaa uummata kanaaf Shaampiyoonaa Atileetiksii Doohaatti gaggeefame irratti Lammeechaa Girmaa gufachiisaa meetira 3,000'n hanga xiqqoof warqee dhabus lammaaffaa bahuun isaa seenaa Itoophiyaa keessatti kan jalqabaati. Bara hamaa Kabaja Ayyaana Sabaa fi Sab-Lammoota Itiyoophiyaa 17ffaaFM: Walta FM 105. ulmnl dvqwcjeq wfeo dpjmezs nip vuzitrg oxhpcuq hwsqkbr xlp mypdn